Abessinialainen, eli tuttavallisemmin aby

"Se on älykäs olematta viekas,
hurmuri olematta despootti,
hellyydenkipeä mutta ei tunkeileva,
leikkisä mutta ei täystuho,
vilkas mutta ei hysteerinen."

Abessinialainen on siro ja viehkeä kissa niin olemukseltaan kuin liikkeiltäänkin. Paljon kaikkea, muttei mitään liikaa. Joskus voi erehtyä luulemaan että talossa olisi moninkertainen määrä abessinialaisia, kun ne ovat jo siellä mihin olet menossa. Varsinkin jos tiesi vie jääkaapille. Lyhytkarvaisena abessinialainen on helppohoitoinen, mutta toisaalta menoa ja meininkiä piisaa senkin edestä.

Abessinialainen Wikipediassa Suomeksi!

Ystävällinen ja seurallinen aby touhuaa mukana kodin askareissa, pusuttelee omistajaansa kuola valuen ja keikkuu kirjahyllyn päällä. Nopeudessa ja ketteryydessä ne ovat vailla vertaansa. Jos tekemistä on järjestetty tarpeeksi abyt ovat yleensä varsin kilttejä kissoja, mutta ilman seuraa ja virikkeitä ne voivat keksiä yhtä sun toista. Ainakin kasvattamassani linjassa monet abyt ovat hyvin ahneita. Joskus ruuan kyttääminen ja varastelu on ärsyttävää, mutta toisaalta ahneita kissoja on helppo motivoida ja kouluttaa. Jos abessinialaista pitäisi kuvailla yhdellä sanalla se olisi kiireinen, paitsi tietysti silloin kun se nukkuu.

Hilma leikkii

Kenelle abessinialainen sopii?

Jos haluat sohvalla makoilevan, omissa oloissaan viihtyvän kissan, kannattaa miettiä kahdesti onko abessinialainen sinua varten, todennäköisesti ei.
Rotua valittaessa tulisi paneutua myös muihin ominaisuuksiin, kun silmiä hivelevän ulkonöön. Abessinialainen on turkiltaan helppohoitoinen ja ei vaadi juurikaan harjausta tai pesua. Useimmilla abyilla on hyvin miellyttävä ja pieni ääni, vaikka määrällisesti niillä voikin olla paljon asiaa. Ne eivät ole myöskään erityisen dominoivia. Vauhtia ja fysiikaa sen sijaan löytyy vaikka muille jakaa.

Abyt kaipaavat paljon seuraa, joten jos kissan kanssa ei ole varauduttu viettämään huomattavia määriä aikaa ja leikkimään sen kanssa jatkuvasti kannattaa hankkia kaksi kissaa. Kissat elävät parhaimmillaan yli 20 vuotta, joten kannattaa yrittää kaavoittaa mahdollisia elämäntilanteen muutoksia mahdollisimman paljon yksinäistä kissaa hankittaessa. Kerralla ei kahta kuitenkaan ole pakko hankkia, kunhan kissalle hankitaan seuraa suhteellisen nuoressa iässä.

Ulkonäkö

Abyt ovat ulkoiselta olemukseltaan jaloja ja ylväitä, muistuttaen muinaisia egyptiläisiä kissapatsaita. Usein kissoja tuntemattomien huomio kiinnittyy ensin suurehkoihin korviin, vaikka ne eivät rotukissamaailman isoimmat olekaan. Abyjen silkkinen turkki ja upea väri herättävät myös ihastusta.

Tuhka

Turkin väri ja laatu ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia, kun tarkastellaan abessinialaisen rodunomaisuutta. Näyttelyissä puolet pisteistä annetaan värin ja turkin perusteella. Abyjen värityksestä tekee niille ominaisen ticking, joka tarkoittaa että jokaisessa karvassa tulee olla vähintään 3 eriväristä raitaa. Ticking tekee turkista moniulotteisen näköisen, vaikka kaukaa abyt voivatkin näyttää yksivärisiltä. Pohjavärin pitäisi olla mahdollisimman lämmin. Turkki on myös erittäin silkkinen ja vartalonmyötäinen.

Rakenteeltaan abessinialaisen tulee olla elegantti, mutta samalla kertaa jäntevä ja lihaksikas. Silmät ovat mantelin muotoiset ja väriltään vihreät tai meripihkan väriset. Valkoinen väri sallitaan vain nenän vieressä ja leuassa. Profiili tulee olla hieman kaareva. Hännän tulee olla pitkä ja tyvestä leveämpi. Sertin evääviä virheitä ovat katkeamaton kaulanauha, valkoinen medaljonki, itämaistyyppinen pää

Standardi Fifen sivulla (englanniksi)

Terveys

Abyt ovat suhteellisen terve rotu, jolla esiintyy muutamia tunnettuja perinnöllisiä sairauksia. Kasvattajat puhuvat avoimesti sairauksista ja testaavat siitoskissat, joten sairaiden kissojen määrä on vähäinen. Varsinkin uudet DNA-testit antavat mahdollisuuden estää sairaiden yksilöiden syntyminen. Rodulla esiintyvät sairaudet:

Muusa juoksee

PK-anemia

Perinnöllinen anemia, joka saattaa johtaa kissan ennenaikaiseen kuolemaan. PK-anemia periytyy resessiivisesti ja se voidaan testata DNA-testin avulla, jolloin sairaiden yksilöiden syntyminen voidaan estää kokonaan tarkan testausohjelman avulla.

PRA

Silmän verkkokalvon rappeuma, joka lopulta johtaa kissan sokeutumiseen. 2007 on julkaistu DNA-testi, jonka avulla voi selvittää löytyykö kissan perimästä geenivirhettä. Sairaus periytyy resessiivisesti, eli geenivirhe täytyy periytyä molemmilta vanhemmilta. Testaussääntöjen mukaan toimittaessa mahdollisuutta sairaiden kissojen syntymiseen ei enää ole. Siitoskissojen silmäpeilausta vanhemmalla iällä suositellaan DNA-testin lisäksi, jotta voidaan varmistua että muita silmäsairauksia ei esiinny rodussa.

Patellaluksaatio

Patellaluksaatio tarkoittaa tilaa jossa kissan polvilumpio lähtee sijoiltaan. Se voi syntyä trauman yhteydessä tai olla perinnöllinen. Perinnällistä patellaluksaatiota esiintyy joskus abessinialaisilla, mutta varsinkin leikkausta vaativat vakavat muodot ovat hyvin harvinaisia. Patellaluksaatiossa on eri tasoja välillä 0-4. 0 tarkoittaa täysin terveitä polvia.

Ienten liikakasvu ja ientulehdus

Joissakin linjoissa tavataan ienten liikakasvua. Sitä voi kuitenkin estää antamalla kissan purukalustolle paljon lajinomaista työtä, eli isoja lihakimpaleita, kuten sydäntä ja kieltä. Hampaiden kunto kannattaa tarkistuttaa eläinlääkärillä aina vuosittaisten rokotusten yhteydessä.

Veriryhmät

Yleisin veriryhmä abessinialaisilla on A-veriryhmä. Pieni prosenttiosuus kissoista on kuitenkin B-veriryhmää. Siitoskissoilta on hyvä testata veriryhmä, koska jos naaras on B-veriryhmää ja uros A-veriryhmää pennut tulee ruokkia käsin ensimmäiset 16 tuntia syntymän jälkeen. Myös veriryhmän voi selvittää DNA-testillä.

Historia

Abessinialainen on yksi vanhimmista kissaroduista ja ehkä osittain siitä syystä menneisyydestä löytyy useampi kuin yksi tarina. Rodun nimi johtaa suosituimmasta, jonka mukaan Englantilaiset sotilaat toivat kissoja mukanaan abessiniasta (nyk. Etiopia). Löytyi taustalta mitä eksoottisia tuonteja tahansa suurin painoarvo on Englantilaisten vuosikymmenien määrätietoisella jalostustyöllä ja paikallisella kissakannalla.

Rotu hyväksyttiin vuonna 1896, joten kyseessä on yksi vanhimmista kissaroduista. Toisen maailmansodan aikaan kanta hupeni englannissa radikaalisti ja Amerikkalaiset abyt koituivat rodun pelastukseksi. Suomeen ensimmäiset abessinialaiset tulivat 60-luvulla ja ensimmäinen abessinialaispentue näki päivänvalon 1966. Ilmeisesti alun perin hopeavärit olivat erittäin yleisiä, vaikka ne nykyään kuuluvat harvinaisempiin väreihin. Perusväreistä ensin hyväksyttiin vain riistanvärinen abessinialainen, 60-luvulla punainen ja 80-luvulla diluutiovärit, eli sininen ja beige.

Abessinialainen on maailmalla yksi suosituimmista lyhytkarvaroduista. USA:ssa se on viidenneksi suosituin kaikista kissaroduista. Suomessa abessinialaiset eivät jostain syystä ole saavuttaneet yhtä suurta suosiota kun muualla, mutta potentiaalia maan valloitukseen olisi runsaasti.

Historiaa suomeksi Wikipediassa
Lue lisää abessinialaisten historiasta (englanniksi)